Formula 1 VPN-Suomi

Arkisto toukokuu 2014

Yleinen

Syvääluotaava äitiyteni

30.05.2014, sanelma

Takana liskojen yö vauvan kanssa ja pitkä päivä. Tajuntaani on tänään iskostunut enemmän kuin koskaan ennen, että lapseni on minulle kaikki kaikessa. Haluan olla se, joka tuo hänelle turvallisen olon, jonka hän näkee heti herätessään ja jota hän rakastaa maailmassa ensimmäisenä. Lapsellani on selkeästi kiintymyssuhde myös isäänsä. Olin synnytyksen jälkeen niin huonossa kunnossa, että mieheni …

Yleinen

Elämä on kohtaaminen

29.05.2014, sanelma

Olen pohdiskellut tänään ihmissuhteita. Ystäviä ja kohtaamisia on niin monenmoisia. Parhaimmat ystäväni olen tuntenut yläasteelta saakka tai sitten olen asunut heidän kanssaan joko asuntolassa tai kommuunissa. Yhdessä asuminen opettaa tuntemaan eri tavalla. Sitä näkee toisen aamulla ja illalla, yölläkin, jakaa jääkaapin, hellan levyt, maitopurkin ja maailman ajatukset. Asuin kommuunissa (en silti ole ”ituhippihömppeli”), kun tapasin …

Yleinen

Kirjatieto vs. intuitio ja energia

27.05.2014, sanelma

Mieheni on ehkä maailman kirjaviisain ihminen. Tieto jää hänen päähänsä tuosta noin vain. Hän osaa historiaa, kemiaa, fysiikkaa, yhteiskuntatieteitä, sosiologiaa, kaikkea ja mikä hienointa(!) hän osaa yhdistellä asioita ja luoda kokonaisuuksia kaikkine syy-seuraus-suhteineen. Minä en osaa. Minä en myöskään muista mitään. Olen hauki on kala -ihminen. Opin jo ala-asteella lukemaan kokeisiin väärin. Kokeista sain hyviä …

Yleinen

Hukattu minuus

27.05.2014, sanelma

Olen tässä makoillut sängyssä ja kuunnellut nukkuvaa lastani sekä ihmetellyt, mihin on  kadonnut se ydinminä, omin olemukseni, josta olen joskus ollut ylpeä. Lapsi sitä ei ole vienyt, luulen että mies ja talo tai pariutumis- ja perheenperustamisvietti. Mikä kumma siinä on, että yksinään omasta olostaan nauttiva ihminen rakastuessaan haluaa heti laittaa hynttyyt yhteen ja aloittaa kaksintaipaleen …

Yleinen

Mitä sitten tapahtui, rehellisesti..

24.05.2014, sanelma

Käsittämätön aika mennyt enkä ole kirjoittanut! HITONMOINEN SYNNYTYS, HELVETILLINEN SAIRAALA Vauvani, lapseni, esikoiseni, syntyi joulun jälkeen hätäsektiolla. Synnytys oli pitkä ja uuvuttava, samoin toipuminen. Ensimmäiset päivät sairaalassa olivat helvetillisiä! Ihmettelin sitä lasta, jonka olin saanut isän paidan alta hoidettavakseni sen jälkeen, kun vatsani oli tikattu takaisin kasaan. En tuntenut suunnatonta äidin rakkautta. Tunsin vain tarvetta …